Hiljaiseloa tässä on vietetty kai kun ei blogipäivityksiäkään ole saanut aikaseks tuo emäntä. Meikäpoika on taas päässyt lajinsa, agilityn, parin kun vihdoin halliunelma kirkonmäelle toteutui. Avajaisia viettiin hetki sitten ja emäntä oli luvannut meikäpojan esiintymään agilitynäytökseenkin. Ajattelin näyttää kuinka lujaa  näillä kintuilla pääsee ja emäntä jäikin aivan jälkeen radanpätkällä, jonka se suunnitteli vain hetki ennen hoohetkeä.

 

Se oli kuitenkin hauska agihommeli tuo näytös vaikka parit rimat lentelikin huolimattomuutta. Ja mikä parasta, ollaan päästy treenaamaan hallissa jo muutamat kerrat, jossei emäntä oo ollu töissä iltavuorossa.  Ihanaa kun on tasainen pohja ja valot. Kyllä kelpaa kirmata ja snautserinkin keräillä kivituhkaa pohjasta partaansa. Meillä on uus ryhmä, johon kuuluu nautterin lisäks sakpai Dex ja sakpai Nicu, kääpin Dina (joka on meikäpojan kisakaverina ollut aikaisemminkin, ihastuttava pikkuneiti!), tiiter Alfa ja wecoca Myy. Hyvä remmi kasassa siis.

 

Emäntä oli mielissään tauon jälkeen huomattuaan, että koiran voi kuin voikin syöttää kepeille melkein mistä vaan, kun vaan muistaa ajoissa kertoa tilanteen haastavuudesta ja jarruttaa. Mahtava homma! Emäntä tuossa hehkuttelikin, että ihana lukea taaksepäin päivityksiä kun kepit tökki ja kontaktit paukku. Vaan ei töki enää, eikä paukukaan juuri koskaan.. Uusin haaste on saada alastulokontaktit räjähtäväksi, tällähetkellä nautteripoika ottaa vähän varmanpäälle ja hiippailee..sekuntteja-sekuntteja!! Viimekerralla kokeiltiin treeneissä emännän nopeaa etenemistä ja vinkupallolla jätättämistä kontaktille..johan tuli snautseriin vauhtia alastulolla. Pitää nyt hienosäätää vähän, lujaa pitäis tulla mutta tarkkaan myös ottaa 2-2:set alhaalla. Hmmph. Katsotaan. Suurempia onkelmakohtia ei taida tällähetkellä ollakaan, kun vaan tuo emäntä hahmottaisi oman liikkumisensa ja heilumisensa mahdollisimman taloudellisesti kannattavaksi.  Niitä noepita ratoja ja tarkkoja ohjauksia me yritetään haalia tässä kevättä kohti, koirahan pyöris vaikka mitenpäin. Harmi vaan, kun ekat kisat keväälle ois sattunu kotikisoiks uudessa hallissa mut mamma joutuu töihin, koulutukseen, just sillon. Blaa.

 

Näillä mennään ja seuraava päivitys on toivonmukaan ens kuulta, ei vielä kisakuulumisia mutta Moilasen Mikan kurssille emäntä on meidät ilmoittanut. Ja ai nii joo, täytyy juoruta...emäntä on ottanut itselleenkin agilityryhmän koutsattavaksi tälle kaudelle.

 

Täytyypä vielä lisätä pari kuvaa tähän, sillä olen saanut uusia tuttavuuksia. Mm. tallilta tanskandoggityttösen, josta ei vielä ole kuvaa sekä tallikoira Lotan, joka on ihastuttava kultanennoutaja. Viime viikonloppuna tutustuin pentuseen, joka oli melkoisen kokoinen.. Pentu oli nimeltään Häkä ja rodultaan Kaukasianpaimenkoira. Alla todistusaineistoa.

 

Tiko, Lotta ja sieniralli tallipihassa 25.3.2011

Tiko ja Häkä tutustuu. 20.3.2011.