Heinäkuulla mennään ja kotikisoissa KLAG 2010 olis tarkoitus starttailla 5 kertaa viikonlopun aikana. Meikäpojalla onneksi on hovikuskeja, joten pääsen starttejen välissä kotiin ilmastointilaitteen luokse tsillaamaan ja leikkimään Nipa-kissan kanssa. Nipasta ja minusta on muuten tullut ihan ykköstiimi, painitaan hulluna ja juostaan pitkinpoikin. Nipasta on hauskaa roikkua meikäläisen parrassa kiinni ja minä tykkään heittäytyä kenttään ja kieriä vimmastusti. Ihan huippu tuommoinen kesäkissa, toivottavasti se on syksylläkin vielä mukana menossa. Kovaa kyytiä se on ainakin kasvanut ja oppinut olemaan minun kanssa ulkonakin jo pitkiä pätkiä.

Niin joo. Lähtipä lapasesta, nythän oli kisaviikonloppu. Perjantaina lähdettiin emännän kans yhteisissä tuumin leirintäalueelle katsastamaan tilanteet. Olin fiiliksissä ja draivi oli melko hyvä. A-radalta napattiin nolla ratavirhettä ja aivan pikkuriikkinen yliaika, olisiko ollut 0.62. Huhhei, kun meni tiukille mutta tehtiin kuin tehtiin hienot kontaktit A:lle, puomille ja keinuille. Välistävedot taittuivat mallikkaasti ja kepeilläkään ei ollut onkelmia. Emäntä oli tyytyväinen ja pääsin vielä rantaan kävelemään tuulen tuivertaessa parrassani. Hovikuskini Atte kaarsi melkein heti hakemaan minut Micralla, joten kauaa en kisahumussa päällistellyt. Itseasiassa emäntä taisi ottaa kaiken kunnian itselleen myös palkintojenjaossa, kun itse jo köllöttelin kotosalla.  Eikä muuten näkynyt ylimääräisiä namejakaan tai muuta hemmottelua vaikka 1.sija saatiinkin. Jäi hapaankoloon. Tuossapa tuo meidän A-rata näkyykin: http://www.kpkk.net/images/stories/ratoja/A2.pdf

C-kisaan lauantaina puolenpäivän jälkeen. Rata ei ollut mikään mahdottomuus mutta emännällä painoi jokin, ohjasi tosi myöhään ja päätin hissutella hiljaksiin, koska ei ollut hajuakaan minne piti mennä. Lujempaa en uskaltanut juoksennella, kun tässäkin vauhdissa jo tuli ohituksia epäselvän kuskin takia. Skarppais vähän! Ekan esteen tiputin heti kättelyssä. En ymmärrä miksi emännän kanssa ei voida lähteä yhtäaikaa noin hyvälle alkusuoralle. Taas se lähti kuikuilemaan kakkosesteen luokse ja lähtö jäi vähän vaisuksi. Oltais menty yhdessä kunnon meiningillä, hitto soikoon.!! Nooh. Keppejen jälkeen kaarrettiin taas epäselvästi ilman käskyjä hyppyä kohti, meikäläinen luikki karkuun kun näytti jo uhkaavasti siltä, että emäntä juoksee päin eikä tosiaankaan saanut suutaan auki, että olisi kertonut että HYPPÄÄ KOIRA. Nooh, sama toistui taas keinulla. Shhhhh-kuului kyllä, hidastin mutta ohi meni.  Loppuenlopuksi tämä sähellys ja haahuilu sai huipentumansa pöydän kohdalla. En ollut varma mistä sinne pöydälle pitäisi mennä, kiersin sen ja kurkistin sen allekin..ja OIOI, näköpiiriin sattui ihana cottoniystäväni Aatu, meidän perheen mamma ja serkkutyttö Jennikin. Piti käydä aidan luona kuikuilemassa ennen pöydälle loikkasua. HYL tuosta kirjattiin ja toiseksiviimeiselle esteelle tehtiin vielä tarkka ja hieno puomin alastulokontakti. (koko rahan edestä!)

Lauantai iltana meikäpoikaa taas kiikutettiin leikkarille. Emäntä taitaa asua viikonlopun kisapaikalle, kun nuo hovikuskit minua kuskailevat niin ahkeraan. Siinäpä hengailee helteessä/sateessa. Meikälle riittää hetken odottelut häkissä, mielummin olen kotosalla kun . siihen on mahdollisuus. Nojaa, iltasella kasin pintaan saatiin aloitella D-kisaa, joka oli hyppäri. Ennen kisaa oli saanut satatuhatta ihanaa hajua nenääni ja ihastuttavia neitejäkin näytti pyörivät kisaalueella. Muille pojanklopeille tuhahtelin ohimennessä. Piti varmistaa, että tietävät paikkansa näillä markkinoilla. Emäntä ei tykännyt kun pröystäilin niin kovin ennen haastavaa hyppäriä ja oli vähän kireän tuntuinen. Itse patsastelin ylväänä lähtöpaikallakin kuuroine korvineni ja emäntä joutui vähän ärähtämään ja istuttamaan minut, josta tuomari heristi emännälle jo sormea. Hui hävetys. Noh, itse rata oli suhteellisen vauhdikasta vääntöä, välistävetoineen ja vääntöineen. Kaikki meni hienosti, kunnes tyrittiin putkelle syöttö sokeasta kulmasta, valitsin väärän pään ja tästä kirjattiin HYLsy. Muuten hankala rata, olisi ollut ihan suoritettavissa. Jäi hyvä fiilis ja emäntäkin varmasti muistaa, ettei ala ärisemään yhtään snautseripojalle ennen starttia.