Kisakausi avattu 13.5! Oltiin emännän kans heti aamutuimiin kisapaikalla, syötiin aamupalaa ja käveleskeltiin jokseenkin levottomina ympäriinsä. Luvassa oli kuulemma kaksi rataa ja emäntää taisi hieman jänskättää. Tämä partanaama oli cooli mutta toki draivi päällä, tosi innokkaana odottelin vuoroani ja onneksi saatiinkin heti aamusta kisata. Päivällä lämpötila nousi yli +25 ja siinävaiheessa tämä käppänäpoika lekotteli kotipihan varjossa ja paimensi auringossa itseään kärventäviä lauman jäseniä.

Kisatunnelmista. A-radalla päänvaivaa tuotti kontaktit ja pari kohtaa, joissa vaarana livetä putkelle tai putken väärään päähän. Emäntä sekoitti mukavasti taas snautseripojan vakavaa mieltä kontakteilla. Ihan omaa tyhmyyttään, täytyy sanoa. Kontakteille ollaan opeteltu selkeät kakskakkoset, ja nyt jostain syystä riittikin paljon epäselvemmät kontaktit kun mamilla oli jo kiire etenemään. Jälkeenpäin se puisteli päätään ja kirosikin omaa hätäilyään, aikavirheitä ei kuitenkaan kovin helpolla olla otettu yleensäkään, että ihan hyvin ehtisi tehdä tarkkaa työtä. Malttamaton mamma. Mikäs meille sen vitosen tipautti, ainiin.. puomin alastulolta kepeille emäntä vei koiraa melkein nenästä kiinni pitäen (pelkäsi koiran ajatusmaailman lipeävän putkensuulle), irrottautui sentään senverran, jotta sain pujotella kepit omassa tahdissani. Keppejen jälkeen yllätti okseri, "hyppykäskystä" en kuullut minkäänmoista ennakointia okseria varten, lähdin melko kaukaa ponnistamaan ja rämähdin päin okserin toista rimaa miten sattuu. Sain tassut kuitenkin ojennukseen nopeasti ja ehdin ponnistaa seuraavalle hypylle. Tilanne hallinnassa loppuun asti mutta vitonen tuli, tällä suorituksella RV 5 AV -7,73,  sija 2.

B-radalla lähdettiin huimalla kiihdytyksella hyppy-rengas-putki-putki-hyppy, kaikki suorassa linjassa. Saattin juosta täysillä molemmat! Viimeisen hypyn jälkeen valssattiin täysuukkari uudelle putkelle ja kaarrettiin kulmaan, jossa kolme hyppyä. Niille emäntä päätti tehdä takaa-leikkauksen ja onnistuikin hyvin, jotta ehti valssaamaan ennen puomille nousua. Melko selkeä tilanne minullekin, sain edetä eikä tuo eukkokaan takunnut meikän edessä. Kepeille syöttökin onnistui ja rähinällä tapani mukaan ne suoritin. Ei ihan riitä hermot pujotella, jotenkin tylsät nuo kepit nii pitää sitten möykätä matkanvarrella..vai haukunko tahtia itelleni..empä tiedä. Lopussa maltettiin hienosti A:n alastulokontakti ja ihan viimeisillä hypyillä sattui vahinko ja rima tuli alas. Tuomari nosti käpälän ja vitonenhan siitä paukahti, siinä ei ollut mitään epäselvää. RV 5 ja AV -11,31 (vaikka maltettiinkin pysähtyäkontaktille!)  Sijoitus oli kakkonen.

Köllöttelin vielä hetken häkissäni ja kuulostelin kisapaikan humua, en jaksanut itkuakaan vääntää, senverran ylpeä olin itsestäni. Kun kakkosten radat alkoivat lähdettiin toisen äipän kans kotiin emännän jäädessä puhastelemaan kisapaikalle. Mahtava kesäpäivä, mahtavat kisat ja hyvät radat. Tästä se kesä taas lähtee käyntiin.